JULKAISUT
Suurpadot ry:n hallituksen toimesta on päätetty, että loput yhdistyksen hallussa olevat kirjat jaetaan.
”Historiaa ja toimintaa 1960 – 2010″
Voimaa Koskesta, Suomen vesivoiman rakentamisen vaihteita
Kirjoja on muutamia jäjellä ja niitä voi tilata yhdistyksen sihteeriltä Eija Isomäeltä (etunimi.sukunimi(a)ely-keskus.fi)
SUURPADOT RY:N JULKAISUT
Kansainvälinen Suurpato järjestö ICOLD (International Commission on Large Dams) julkaisee bulletineja. Nämä ovat ohjaavia teoksia patoihin ja patoturvallisuuteen liittyen. Nämä teokset ovat Suurpadot ry:n jäsenille ilmaiseksi pdf-tiedostoina luettavissa ICOLDin sivuilta (lisätietoa sihteeriltä). Tästä aukeaa Excel-taulukko bulletineista.
ICOLDin verkkosivu, jossa bulletinit löytyvät on: https://www.icold-cigb.org/GB/publications/bulletins.asp
ICOLD:IN JULKAISUT
Patoturvallisuuteen liittyviä erilaisia julkaisuja on julkaistu erilaisten toimijoiden toimesta. Tähän alle on koottu Suurpadot ry:n käyttöön annettuja teoksia. Mikäli uusia julkaisuja valmistuu, voi niitä toimittaa yhdistyksen sihteerille julkaistavaksi.
Patoturvallisuusviranomaisen julkaiseman opas täydentää ja selventää esimerkein ja selostuksin laissa ja asetuksessa esitettyä. Patoturvallisuusopas on tarkoitettu tukemaan padon omistajien ja muiden patojen kanssa työskentelevien tehtäviä
Kristiina Kastman, 2020: Vesistöpadon kuntoarvio ehkäisevän kunnossapidon välineenä
Opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli selvittää padon omistajan näkökulmasta, olisiko nykyisen padon tarkkailu- ja tarkastusjärjestelmän lisäksi ikääntyneille vesistöpadoille tarpeellista tehdä säännöllisesti kuntoarvio tukemaan niiden ehkäisevää kunnossapitoa ja ottaa kantaa siihen, tulisiko tämän olla Suomessa määrätty patoturvallisuuslainsäädännössä
tai suositeltu ohjeistuksessa. Kastman
Katriina Keto, 2020: RPAS-laitteiden käyttömahdollisuudet vesistörakenteiden tarkkailussa ja muissa vesivaratehtävissä
Diplomityön tavoitteena oli selvittää RPAS-laitteiden käyttömahdollisuudet vesivarojen hoidon ja käytön suunnittelun tehtävissä, joihin kuuluu muun muassa vesistörakenteiden kuten patorakenteiden tarkkailu sekä hydrologisen seurannan tehtävät kuten vesistöjen vedenkorkeuden ja virtaaman mittaus. jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-202003191297
Petri Issakoff, 2019: Säännöstelypatojen kuntoarviot
Opinnäytetyössä luodun järjestelmän avulla saadaan aiempaa paremmin tietoa esille patojen rakenteiden kunnosta, yksittäisistä vauriokohdista sekä kokonaiskunnosta. Säännöstelypatojen kuntoarviot - Theseus
Geoteknisen mittaamisen ja monitoroinnin olennaiset käsitteet ja periaatteet
Geoteknisen mittaamisen ja monitoroinnin olennaiset käsitteet ja periaatteet -julkaisu on valmistunut pdf-tiedostona. Se julkaistiin ja esiteltiin Geotekniikan päivillä 9.11.2017. Työnimellä kulkenut Monitorointiopas on alan asiantuntijoiden ladattavissa veloituksetta SGY:n verkkosivuilta: https://sgy.fi/wp-content/.
Kirsi Hänninen & Olli Auer, 2015: Patorakenteiden vedenalaisten osien tarkastusmenetelmät
Padon omistajan on pidettävä pato sellaisessa kunnossa, että se toimii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen. Laajojen vedenalaisten rakenteiden kunnon kokonaisvaltainen tarkastaminen on kuitenkin ollut haasteellista. Raportissa on tarkasteltu erilaisia menetelmiä ja niiden soveltuvuutta patorakenteiden vedenalaisten osien tarkastamiseen. Esimerkkikohteissa on kerrottu ja kuvattu patotarkastuksia kaikuluotausmenetelmien avulla.
Englanninkielinen käännös on julkaistu ICOLDin symposiumissa 2016. Käännöksestä ovat vastanneet Eija Isomäki ja Kirsi Hänninen. Monitoring of Submerged Structures
Laasonen, 2013: Patojen häiriötilanteiden hallinta
Koulutuspäivä kaivospatojen omistajille. Hotelli Vuokatinhovi, Sotkamo 18.4.2013
Tuomas Mäkitalo, 2013: Maa- ja betonipadon rakenteet, toimivuus ja säädökset
Vuonna 2013 valmistuneessa diplomityössä tutkittiin maa- ja betonipatoja, niiden rakenteita ja kunnossapitoa sekä niitä koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä. Lisäksi selvitettiin Nokian Tehdassaaren patojen historiaa ja nykytilannetta sekä korjausvaihtoehtoja Tehdassaaren eteläiselle padolle. Työn tarkoituksena on myös tuoda esiin suomalaisille patorakenteille tyypillisiä vaaratekijöitä ja padon tilan seurannan kannalta oleellisia seikkoja. Esimerkkitapauksena patovuodon korjaamisesta käsitellään Melon voimalaitospatoa.
Risto Kirves, 2010: Häiriötilanteet Suomen padoilla -tutkimus
Tässä tutkimuksessa kuvaillaan Suomen vesistöpadoilla tapahtuneita häiriötilanteita. Lähteenä tutkimukselle on käytetty patoturvallisuusviranomaisen tietojärjestelmää, asianhallintajärjestelmää (AHJO) ja patoturvallisuuskansioita sekä keväällä 2010 tehtyä kyselytutkimusta häiriötilanteista Suomen padoilla.
Milla Saarinen, 2010: Kasvillisuuden, eläinten ja luvattomien toimenpiteiden vaikutus maapatoihin (Diplomityö)
Kasvillisuus, eläimet ja luvattomat toimenpiteet aiheuttavat välillisiä vaikutuksia maapatojen turvallisuudelle. Ongelmat voivat kehittyä piilevinä pitkän aikaa ennen kuin niihin kiinnitetään huomiota. Kasvillisuuden, eläinten ja luvattomien toimenpiteiden aiheuttamia vaikutuksia on syytä tutkia ja niihin on kiinnitettävä huomiota muun patoon liittyvän turvallisuustarkkailun yhteydessä. Selvitystyö perustuu kirjallisuusselvitykseen, laadulliseen kyselytutkimukseen ja havaintokäynteihin.
Tutkimuksia maapatojen suotovirtauksesta, 2006
Anisotrooppisuuden ja epähomogeenisuuden vaikutukset maapadon suotovirtaukseen
Tutkimus maapadon suotovirtauksesta on laadittu valtion omistamien patojen kuntoarviointia, korjaussuunnittelua ja turvallisuustarkkailutoimintaa varten. Useimmat valtion padot ovat pääosin moreenista tehtyjä patoja.
Anisotrooppisuuden ja epähomogeenisuuden vaikutukset maapadon suotovirtaukseen
Kalajärven maapadon suotovirtauksen mallinnus
Kalajärven altaan maapato sijaitsee Seinäjoen kaupungissa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Yllä mainittua ohjeistusta maapadon suotovirtauksen mallintamisesta on seuraavassa sovellettu Kalajärven patoon.
Kalajärven maapadon suotovirtauksen mallinnus
Kalajärven maapadon suotovirtauksen mallinnus: liitteet
Rescdam, 1999-2001
Suomen ympäristökeskuksesta (SYKEstä) koordinoidun projektin Development of Rescue Actions Based on Dam-Break Flood Analysis (Rescdam).
Erkki Loukola, 1996: Simulation of a test embankment on a clay foundation according to criterical state models
Savikerrokselle rakennetun koepenkereen simulointi kriittisen tilan malleilla. Väitöskirjatyö löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/
Risto Kuusiniemi, 1995: Maapadon harjan routiminen ja routasuojauksen mitoitus
Lisensiaattityö, Teknillinen korkeakoulu. zip-kansio.
Hautaperan maapadon varmuuden tarkastus, 1983
Julkaisussa (Vesihallituksen raportti 228) on käsitelty Hautaperän maapadon suunnittelua, rakentamista, rakentamisen jälkeen tehtyjä tarkkailumittauksia, padon suotovesisuhteita ja runkomateriaalina käytetyn moreenin kolmiaksiaalikokeita sekä padon vakavuuksia.