ICOLDin Euroopanklubin Symposium Kreetalla, Kreikassa lokakuussa 2019

Päivitetty: touko 29

Varsinainen Symposium järjestettiin 2.-4.10.2019. Tätä ennen järjestettiin Tulvapenkereitä käsittelevän työryhmän (https://lfd-eurcold.irstea.fr/) kaksipäiväinen seminaari, joista minä osallisuin jälkimmäiseen päivään. Lisäksi ennen tilaisuutta järjestettiin kaksipäiväinen HydroPower Europe tilaisuus (https://hydropower-europe.eu/). 

Tulvapenkereitä käsittelevän työryhmän kokouksessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita tulvapenkereitä koskien. Melko mielenkiintoiseksi koin esimerkiksi Hollannin tilanteen, jossa tulvapenkereet olivat kärsineet melkoisesti kuivuudesta. Padoista on löydetty useita pitkittäishalkeamia (jopa 10 m), jotka ovat olleet jopa metrin syvyisiä. Tästä löytyy lisätietoa esimerkiksi Youtube-videolta: https://www.youtube.com/watch?v=JvSb19ck4M8&feature=youtu.be. Työryhmä valmistelee myös julkaisua, joka käsittelee tulvapenkereiden turvallisuutta. Hyvin haastavaa on laatia julkaisua niin, että se pätee useissa maissa. Tulvapengertä oli havainnollistettu kuvalla, jossa pato pitää veden sisällä ja tulvapenger ulkona. Suomessa tulvapenger on patopenger, joka padottaa vain tulva-aikaan. 

1.10 illalla järjestettiin ICOLDin Euroopan Klubin kokous. 

OLDin Euroopan Klubin puheenjohtaja kertoi edelleen Hydropower Europe -projektista, joka on nimitetty 2021 vuoteen asti. Tarkoituksena on identifioida, priorisoida ja löytää vastukset tämän hetken haasteisiin eri toimijoiden kesken. Tänä vuonna työtä on edistetty järjestämällä kolme kokousta toimijoiden tarpeiden kartoittamiseksi. 

Italialaiset kertoivat kokouksen aikana Padot ja liitännäiset alueet -työryhmän työstä Italiassa. Italian komitea on järjestänyt lukuisia tilaisuuksia, joissa pyritään lisäämään yhteistyötä padon omistajan, patoviranomaisten sekä alueilla toimivine eri toimijoiden kanssa. Seuraava tilaisuus järjestetään Sisiliassa muutaman viikon kuluttua ja tilaisuudessa on mukana edustajat Ranskasta, koska heillä on harkinnassa järjestää vastaavan tyylisiä tapahtumia Ranskassa. 

Uusi työryhmä hyväksyttiin kokouksessa. Työryhmän aiheenaan ovat patojen paineputket. Italiassa putket alkavat olla vanhoja ja niiden rakenteet kuluneita. Italiassa startattiin aihetta käsittelevä komitea, joka on kasvanut, koska eri tahot ovat halunneet olla mukana. ITCOLDin verkkosivuilla on julkaisu, joka on italian komitean valmistelema. Työtyhmän tarkoituksena on valmistella julkaisu / tutkimus tyypeistä, päämateriaaleista, tarkkailusta, turvallisuuden arvioinnista, jne. Painekuilujen lisäämistä tutkimukseen ehdotettiin.

 2.10. Symposium

Symposium avausseremoniassa useat puhujat esittelivät Etelä-Euroopan vesiongelmia. Padot ovat merkittävässä roolissa vedenpuutteen ratkaisemiseksi. Ilmastonmuutoksen sanotaan vielä tulevan kasvattamaan veden vähyyttä ja näin lisäävän ongelmia. 

ICOLDin varapresidentti Enrique Cifres nosti huomiota herättävästi esityksessään tapetille ilmastonmuutoksen ja yleisön erilaiset mielikuvat padoista. Isojen toimijoiden toimesta on kirjoitettu patojen epäonnistuneen osassaan ilmastonmuutoksen vähentämisessä. Cifres oli sitä mieltä, että kyse on siitä, miten tuloksia luetaan. Oikeellisen tiedon jakaminen on tärkeää. ICOLDin ja sen jäsenien on keskitettävä paljon energiaa siihen, että padoista ja niiden hyödyistä kerrotaan yleisesti. 

Yksi pääpuhujista oli Norjalainen Grethe Midttomme. Hänen aiheenaan oli ilmastonmuutos Pohjoismaissa lähinnä Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Tulvien lisääntyminen ja vesimäärien vähentyminen sekä talvien vähälumisuus oli jokaisessa maassa havaittavissa aluekohtaisesti. Patoturvallisuuden kannalta ilmastonmuutos nostaa todennäköisyyksiä ääri-ilmiöille, aiheuttaa tulvajuoksutuskapasiteetin riittämättömyyttä, kasvattaa todennäköisyyttä ongelmien aiheutumisesta padolle (eroosio) sekä esimerkiksi tarkkailu ja monitorointi saattavat entisestään hankaloitua pohjoisen haastavissa olosuhteissa. Myös jääpatojen vaara saattaa lisääntyä samoin kuin jäätiköiden yllättävästä sulamisesta aiheutuvat tulvat. 

Espanjalainen Alfredo Granados puolestaan kertoi ilmastonmuutoksesta Etelä-Euroopan näkökulmasta. Etelässä sateet ja vesivarat tulevat entisestään vähentymään. Ilmaston muutos aiheuttaa merkittävää vuotuisen valuman pienenemistä. Veden varastoinnilla pato-altaisiin on jatkossa entistä suurempi merkitys. 

Hollantilainen Marcel Bottama kertoi myös symposiumesitelmässään kuivuuden vaikutuksista tulvapenkereille Hollannissa. Portugalissa patoja oli tarkasteltu ilmastonmuutosnäkökulmasta pienoismallien avulla. Järviin asennettujen kelluvien aurinkokennojen on todettu aiheuttavan riskejä patoturvallisuudelle. Toisessa portugalilaisessa esityksessä kerrottiin järjestettävistä patoturvallisuuskoulutuksista. Kahden viikon mittaisten kurssien tarkoituksena on tuoda esiin tekijöitä, jotka on otettava huomioon patojen käytössä ja tarkkailussa. 

3.10 Symposium

Toisena päivänä mm. ICOLDin Euroopan klubin presidentti Fry herätti keskustelua aiheella "Innovaatiot voivat kaksinkertaistaa patojen roolin". Esimerkkeinä hän mainitsi mm. erilaiset ratkaisut energian säilömiseen (pumppuvoimalaitos), kasteluvesialtaat ja niiden roolin kasvattaminen sekä tulva-altaiden erilaiset käyttötavat. Päivän aikana käsiteltiin myös painetunneleita, kuituoptiikkaa, eri patoja käsitteleviä tutkimuksia, geomembraaneja ja niiden asentamista veden alle sekä padon korjaussopimuksen ehtojen kirjaamisen tärkeyttä. 

4.10. Tekninen excu

Teknisellä exculla tutustuimme kahteen patoon. Valsamiotis pato on valmistunut 2014. 63 metriä korkea pato on rakennettu sementin ja maa-aineksen seoksesta (hardfill), joka on yleisesti käytetty materiaali Kreikassa. Patoallas on tarkoitettu kasteluveden varastointiin. Jo ensimmäisen täytön yhteydessä havaittiin, että pato vuotaa merkittävästi perustuksistaan. Tutkimukset ovat edelleen käynnissä ja näin ollen pato ei varsinaisesti ole koskaan ollut käytössä. Toinen kohde oli Potamon pato. Tämä on 55 metriä korkea maapato, joka toimii juomaveden ja kasteluveden varastoaltaana. Potamonin padolla on tutkittu mahdollisuutta altaan käyttöönottamiseksi pumppuvoimalaitostoimintaan yhdessä tuulivoiman hyötykäytön kanssa.


Valsamiotis pato


Potamon pato



©  FINCOLD